Kallu ei jännitä enää, mutta kyllä Kallua hieman jännittää

Kalevi Lammi, eli Kallu kuten kaikki hänet tuntevat, kirmaa kentällä kuin nuori hyväkuntoinen eläkeläinen. Sitähän hän onkin, vaikka ikävuosia on jo 77. Mutta vasta vuoden alussa Kallu jäi eläkkeelle ihan oikeasti.

Vuonna 1998 Talin päälliköt, eli Martti Enäjärvi, Kari Kiviharju ja Jussi Neste houkuttelivat ystävänsä Kalevi Lammin perustamaan toiminimen ja ryhtymään mailojen jännitystyöhön Talin Tenniskeskuksessa. Tämä työ ei Kallulle ollut uutta. Hän oli jo vuonna 1974 hankkinut ensimmäisen jännityskoneensa ja aloittanut jännittävän työuransa. Suomen Pankin ja Setelipainon mailat saivat urheilevasta nuoresta miehestä aina vain taitavammaksi kehittyvän huolehtijan. Pankin työuran ja jännitysuran ohessa Kallu ehti harrastaa urheilua niin monipuolisesti, että väkisin herää kysymys missä välissä niitä töitä sitten tehtiinkään. Sulkapallo oli pitkään Kallun päälaji, mutta hiljalleen tennis syrjäytti sen. Noin 15 vuotta Kallu oli yhtäjaksoisesti Suomen Pankin tennismestari. Hän kävi muun muassa pankkien välisissä olympialaisissa –sellaisetkin joskus järjestettiin –La  Rochellessa pelaamassa menestyksekkäästi.

Ohessa Kallu harrasti mm. keilailua (siinäkin Suomen Pankin mestari pitkään), laskettelua ja murtomaahiihtoa. Hän hyppäsi laskuvarjolla ja sai Ritvan kanssa kaksi tyttöä.

Tennis, HVS ja Tali ovat olleet Kallun elämän kulmakiviä. Kallu arvioi hänellä olevan senioreiden Suomen mestaruuksia tenniksessä 20-30. Kovin tarkkaan lukuun hän ei pääse, pelikavereitakin kun on ollut niin paljon sekä dubbelissa että mixtissä. ”Olli Karvialan ja Marja-Liisa Hedmanin kanssa olimme pitkään voittamattomia”, hän muistelee. Tulevaisuudessakaan Kallu ei aio hävitä ainakaan Talin kassapojille: ”Niillä tulee ikä vastaan.”

Työura Talissa oli niin pitkä, että monet mieltävät Talin shopin Kallun kaupaksi. Vaikka halliyhtiö on sitä vuosikaudet pyörittänyt, on Kallu ollut sen kantava voima. Häneen on ollut helppo luottaa, kun tietää että mies osaa asiansa kentällä ja jännityskoneen ääressä. Kallu on pystynyt sanomaan epävarmalle asiakkaalle älä osta, tuo maila ei sinulle sovi, tai että kahva on liian iso. ”Älä ikinä pyydä minulta noin kovia kiloja. Oletko viimeisen kymmenen vuoden aikana harkinnut vaihtaa grippiä. Jos haet ennen juhannusta voit maksaa joulukuussa osamaksulla.” Yhteistyö Talin henkilökunnan kanssa on ollut saumatonta, ja ennen kaikkea vuosikaudet Kallun uskollisena tukena on ollut Osku. Häneen Kallu on tukeutunut, kun on ollut ne harvat päivät jolloin on ollut lomaa. ”Asiakkaita, jotka olivat samalla osin pelikavereita ja paljolti myös ystäviä tulee kyllä ikävä.”

Ihan pikkuisen eläkkeelle jääminen selvästi jännittää Kallua. Kun takana on varovaisesti arvioiden yli 100 000 jännitettyä mailaa, on outoa kun aamukahvin jälkeen ei kotona odota nippu mailoja, joihin Ritva on illalla vetänyt valmiiksi pystyjänteet. Koko ajan harventuvat mailojen jännitystä koskevat puhelut voi ohjata Taliin. Onneksi on Pärnu. Siellä odottaa kakkoskoti ja pian alkaa uuden asunnon rakennustyö. Onhan Kallulla siellä myös osuus hotelli Alex Majasta ja pari vuokrattua asuntoa. ”Kolme viikkoa Helsingissä, yksi Pärnussa olisi ihanne”, toteaa Kallu.

Teksti Keijo Lotvonen
Kuva Pekka Kylliäinen